Tarjonnan runsaus – lähes 3000 käsinkierteitettävää kierretappia – tosin voi olla hämmentävää. Ensimmäinen vaihe on tietää, mikä standardin pitäisi olla, Metric, UNC vai BSF. Seuraava vaihe on käsinkierteitettävän kierretapin tyypin valinta, normaalisti luokkia on kaksi: sarjamuotoinen ja vaihepituinen. Tässä oppaassa käsittelemme erityyppisiä käsinkierteitettäviä kierretappeja ja miten ne eroavat toisistaan.
Sarjatapit
Sarjatappityyppisiä käsinkierteitettäviä kierretappeja on 3 erilaista samalle kierteelle, mutta niistä vain sarjan nro 3 antaa täydellisen kierreprofiilin. Voi siis sanoa, että poispäin työskenneltäessä täydellinen kierreprofiili saavutetaan viimeisellä tapilla.
Sarjatappia käytetään ensisijaisesti vaikeasti työstettävien materiaalien kierteittämiseen.
Eri tappeja kutsutaan etutapiksi (nro 1), välitapiksi (nro 2) ja päätytapiksi (nro 3). Päätytappia kutsutaan myös astetapiksi ja käytetään usein myös erikseen.
Vaihepituiset (muut kuin sarjamuotoiset)
Tyypiltään vaihepituiset käsinkierteitettävät kierretapit eroavat toisistaan vain vaiheen pituudessa.
Tappien nimitykset ovat A-muoto, D-muoto ja C-muoto, joista C-muoto on päätytappi ja A- ja D-muodoissa on täyskierre vain alussa. Täyskierteet koko reiän läpi syntyvät siten vain C-muotoa olevalla kierretapilla.
Pidempi vaihe voi helpottaa kierteitystä sillä, että silloin kierteestä saa suoremman, koska vaihe jossain määrin ohjaa työkalua.
Tietämystä kierteityksestä voi lisätä lukemalla, miten mikäkin kierretappi toimii ja miten eri kierreleuat eroavat toisistaan.
